Sakari Viinikaisen luennot, Kouvola 100 vuotta. Torstaina 20.10. Asemakylästä Kauppalaksi ja torstaina 27.10. Kauppalasta kaupungiksi. Luentoihin on vapaa pääsy.
Huomaa muuttuneet päivämäärät.
Asemakylästä kauppalaksi
Aika: torstai 20.10.2022 klo 18.00
Paikka: Kouvolatalo, Simelius-sali, Varuskuntakatu 11, Kouvola
Kouvolan synnytti rata, mutta sen isä oli Kuusankosken paperiteollisuus. Vähintään kummina hääräili Kotkan kaupunki, joka ajoi Savon radan risteystä Kouvolaan. Kotkalla oli oma lehmä ojassa, sillä risteysaseman paikka määräsi, minne rata jatkui Kouvolasta. Ratojen risteyksestä alkoi kasvu, joka teki pienestä asemakylästä merkittävän asutuskeskuksen, jonka tarpeet poikkesivat rajusti sitä ympäröivästä maalaisyhteisöstä. Kouvola kasvoi 1900-luvun alun kuohuvina vuosina, jotka johtivat kansakunnan jakautumiseen. Se näkyi myös Kouvolassa ja antoi värinsä myös kauppalan perustamisesta käytyyn keskusteluun – mikä ei aina ollut pelkkää keskustelua, vaan kärjistyi jopa tappelun asteelle. Vuoden 1918 sodan päättyminen valkoisten voittoon viitoitti omalla tavallaan Kouvolan kauppalan perustamista.
Ratojen risteys teki Kouvolasta myös sotilaiden kartalla strategisen pisteen, jonne venäläiset rakensivat ensin tukikohdan, sitten varuskunnan vuosina 1912–1914. Suomalainen sotaväki asettui sinne sisällissodan jälkeen. Se oli kolmas tukijalka, joka siivitti Kouvolan kasvua rautatien ja Kymijokivarren teollisuuden lisäksi. Kouvola kehittyi myös ulkonäöltään niin, että se teki suuren vaikutuksen jopa Mika Waltariin, joka vieraili täällä usein ystävänsä Unto Seppäsen luona. ”Kouvola ei ole ainoastaan kauppala. Asemalta kävellessä kaunista lehtokujaa pitkin kohoavat äkkiä eteen uljaat kivirakennukset. Meillä Suomessa lienee kaupunkeja, jotka eivät kykene tarjoamaan yhtä imponeeraavaa ja nykyaikaista näkyä. Äkkinäiseen tulijaan tekee erikoisen ja yllättävän vaikutuksen ennen kaikkea se raju ja voimakas elämäntuntu, jonka havaitsee tämän suomalaisen ´kullankaivajakaupungin´ joka kohdassa!” Waltari kirjoitti Kouvolan Sanomissa tammikuussa 1934. ”
Kauppalasta kaupungiksi
Aika: torstai 27.10.2022 klo 18.00
Paikka: Kouvolatalo, Simelius-sali, Varuskuntakatu 11, Kouvola
Kouvolan hyvinvointia tuoneella ratojen risteyksellä oli myös kääntöpuolensa, sillä sotavuosina se veti puoleensa vihollisen pommikoneet, jotka yrittivät katkaista junaliikenteen. Kouvola joutui talvisodassa hurjien pommituksien kohteeksi. Kauppalan noin 800 rakennuksesta lähes puolet joko tuhoutui tai sai ainakin jonkunlaisia osumia. Sodan jälkeen alkoi jälleenrakennus. Kouvolan ratapihasta kehittyi Suomen suurin tavaraliikenneratapiha ja Kasarminmäestä niin ikään Suomen suurimpiin kuulunut varuskunta. Kauppalan väkimäärä kasvoi ja asutus levisi myös tänne asettuneiden karjalaisten ansiosta.
Vuoden 1955 alusta lukien Kouvolassa toimintansa aloittanut Kymen lääninhallitus oli neljäs tukijalka, joka vankisti sen arvovaltaa ja kehittymistä. Se nosti Kouvolan läänin pääkaupungiksi – siitä huolimatta, että se oli vielä kauppala. Kaupunki Kouvolasta tuli 1.1.1960 lukien yhdessä Hyvinkään, Riihimäen, Rovaniemen, Salon ja Seinäjoen kanssa. Paitsi sotilas- ja rautatiekaupunki Kouvolasta muodostui hallinnollinen, kaupallinen ja koulutuksellinen keskuspaikka, joka kasvoi 1950–1980-luvuilla suorastaan häkellyttävällä vauhdilla, kunnes lamavuodet 1990-luvulla väänsivät kehityksen rattaat uuteen asentoon. Uusi vuosituhat toi uudenlaiset haasteet. Joulukuun 31. päivänä 2008 siihenastinen Kouvolan kaupunki, Anjalankosken kaupunki, Elimäen kunta, Jaalan kunta, Kuusankosken kaupunki ja Valkealan kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi kunta, joka otti Kouvola-nimen.
Poikilo-museot Kouvola-Seura