Samuli Heimonen, Matriarkka, 2016 

Nykytietämyksen mukaan sekä sudet että ihmiset hyötyivät toisistaan jollain tavalla. Kumppanuus syntyi ja liitto vahvistui hiljalleen. Päättivätkö esi-isämme ottaa koiran kumppanikseen vai hakeutuiko susi ihmisen seuraan, siitä tutkijat kiistelevät. Ilmeisesti yhteiselo on alkanut noin kahdestatoista viiteentoista tuhatta vuotta sitten.

Susien ja ihmisen suhde on edelleen ongelmallinen. Keskusteluun sudesta ja koirasta liittyy ulkopuolisia aineksia politiikkaa, etiikkaa ja kulttuuria. Sadan viidenkymmenen vuoden takaiset susivainot Suomessa sekä tämän päivän laillinen ja laiton suden metsästys paljastavat ihmisen ja suden suhteen kompleksisuuden. Yhteiselomme ei kesyyntymättömän lajin osalta ole mutkatonta.

Samuli Heimosen susimaalaukset ovat henkisiä muotokuvia, kuin toiveita sudesta. Hän haluaa antaa teostensa susille persoonallisuuden. Heimosen teoksissa eläimet ovat monessa roolissa suhteessa ihmiseen. Ne tuovat esille vuosituhansien aikana syntyneen yhteyden. Silti eläimen voi helposti nähdä vierautensa tai voimansa ansiosta pelottavana ja uhkaavana. Maalauksillaan Heimonen ottaa kantaa säännöllisesti julkisuudessa käytävään susikeskusteluun. Hänen mukaansa on kiehtovaa, miten suuria tunteita sen yhteydessä koetaan. Susi nostaa esiin mielenkiintoiset rintamalinjat ihmisissä. Keskustelussa ei lopulta ole kyse pelkästään eläimestä, vaan ihmisten vieraantumisesta luonnosta, jopa pelosta sitä kohtaan.

Palaa ääniopastukset -sivulle Ääniopastukset: Überhund – Taiteen kiehtovat koirat  – Poikilo