Minna Herrala

Nostan Animalistic-sarjan piirustuksissani ja pienoisinstallaatioissa esiin yksittäisiä eläimiä/eläinlajeja esimerkeiksi meillä tai muualla maailmassa eläimiin kohdistuvasta epäeettisestä kohtelusta ja hyväksikäytöstä. Etologian tutkimustulokset kyseenalaistavat toistuvasti käsityksiämme siitä, miten tunnemme voivamme kohdella eläimiä tuotantovälineinä ja omana hupinamme.

Jo pidemmän aikaa on tiedetty, että kalat tuntevat kipua ja että useat eläinlajit kuten varislinnut ja norsut sekä delfiinit surevat kuolleita kumppaneitaan ja laumansa jäseniä. Useilta eläimiltä mm rotilta on löytynyt kyky tuntea empatiaa.

Myös ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen pakottavat ajattelemaan eläimiä toisin. Maailman villieläinten määrä hupenee kiihtyvää vauhtia. Ihmisen biomassa maapallolla on vain noin 0,01 prosenttia, silti me olemme tuhonneet villieläimiä niin tehokkaasti, että niiden biomassa maapallolla on enää n. 4 prosenttia. Tuotantoeläinten prosentuaalinen biomassa maapallolla sen sijaan on käsittämättömän suuri, noin 70 prosenttia.

Toisen ihmisen lemmikkieläin on toiselle tuotantoeläin. Samalla eläinlajilla voi olla useita eri statuksia, joiden mukaan sitä kohdellaan, ja jonka mukaan se ansaitsee oikeutensa. Eläintarhassa ketun oikeutena on liikkua ja elää rajoitetulla, mutta huomattavasti suuremmalla alueella, kuin lajitoverillaan tarhaketulla. Luonnossa vapaana liikkuvaa kettua metsästetään lähinnä huvin vuoksi.

Kuvaan piirroksissa ja pienoisinstallaatioissa eläimiä siinä statuksensa määrittämässä tilanteessa, johon ihmiset ovat ne asettaneet. Eläin on hyvä silloin, kun siitä on jotain hyötyä ihmiselle; ruokana, viihdykkeenä, koe-eläimenä, taloudellisen hyödyn välineenä kilpailuissa. Paha eläin ”varastaa” ihmiselle kuuluvan riistan, sotkee puistot, pissaa lasten hiekkalaatikkoon, varastaa jäätelötötteröitä kauppatorilla ja herättää liian varhain kesäaamuisin kosiolauluillaan.

Yksin jätetty koiranpentu ansaitsee empatiamme avuttomuutensa ja viattomuutensa ansiosta, mutta kuinka mahtaa olla emostaan erotetun kasvatusiglussa olevan ”vasikanleikkeen” laita? Eri kulttuureissa eläinten status vaihtelee suurestikin. Meille on kauhistus todeta, että Kiinassa tarhataan koiria syötäväksi. Nämä ”keltaiset koirat” ovat samanlaisia koiria, joita kiinalaisilla on myös lemmikkeinä. Lihasika elää samantyyppisellä tavalla kuin nämä ”keltaiset koirat”. Molemmilla on vain yksi status; olla ihmisen ruokaa. Sika on nykykäsityksen mukaan älykkyystasoltaan verrattavissa viisivuotiaaseen lapseen ja siten se on älykkäämpi kuin koira.

Minna Herrala minnaherrala.com

Palaa Poikilo-gallerian sivulle Poikilo-galleria – Poikilo