Kouvolan Taidemuseo Poikilo 21.9.2023–7.1.2024. Flora Favola kukkii runsaana, villinä ja värikkäänä Kouvolan taidemuseo Poikilossa vuoden 2024 alkuun saakka. Näyttelyssä on rinnastettu palkitun kuvataiteilijan Heikki Marilan ja kukka-aiheisilla valokuvillaan ihastusta herättäneen Kreetta Järvenpään teokset. Kukkia arvotetaan usein esteettisestä näkökulmasta, mutta niiden merkitys on syvällisempi ja käytännöllisempi. Vanitas-käsite, joka liittyi 1600-luvun kukkamaalauksiin, on edelleen ajankohtainen. Kukat kuvastavat hyvin olemassaolon haurautta, hetken katoavaisuutta ja kauneutta.
Kaunis tuoksuva kukka ja puutarha ovat aihepiirejä, jotka ovat kiehtoneet ihmistä aina. Jokainen aikakausi löytää kukat omalla tavallaan, ja kukat otetaan taiteen aiheeksi aina uudelleen. Kukka-asetelmat kehittyivät omaksi taiteenlajikseen 1500–1600-lukujen taitteessa, jolloin ne olivat erityisen suosittuja Alankomaissa. Kukkamaalauksia ihailtiin illuusiomaisen realismin, lukuisten yksityiskohtien ja teknisen taituruuden vuoksi. Rachel Ruysch oli yksi aikakauden parhaista kukkamaalareista.
Kukkamaalaukset ovat yksi Kreetta Järvenpään valokuvien ja Heikki Marilan 2010-luvun taitteen maalausten yhdistävä tekijä. Marila siteeraa teoksissaan 1600-luvun alankomaalaisia kukkamaalauksia, mutta viittaa samalla myös miasman käsitteeseen. Sillä tarkoitetaan vielä 1800-luvulla vallalla ollutta käsitystä tautien leviämisestä ilmassa leijuvien myrkyllisten huurujen välityksellä. Niiden ajateltiin kehittyvän mätänevässä aineessa, kuten kuihtuvissa kukissa ja ylikypsyneissä hedelmissä.
Käsillä tekeminen on oleellinen osa Kreetta Järvenpään teoksia. Järvenpää rakentaa tarinalliset, satumaisen runsaat kukka-asetelmat työhuoneellaan ja ikuistaa ne valokuvaamalla. Järvenpään valokuvat ovat maalauksellisia, hänen lähtökohtanaan onkin välineen häivyttäminen. Valokuvat ovat kuin ikkunoita kukkien fantasiamaailmaan. Myös Heikki Marilan kookkaista, aistillisista ja moniulotteisista teoksista ilmenee maalaamisen fyysinen tapahtuma. Hänen teoksensa syntyvät käsin maalaten.
Kukat ovat nykyään osa massatuotettua kulutuskulttuuriamme. Kreetta Järvenpäälle ekologinen näkökulma on tärkeä. Siksi hän toteuttaa taiteessaan Slow Flower -filosofiaa ja käyttää kukka-asetelmissaan mahdollisimman paljon kotimaisia torjunta-aineettomia avomaalla kasvaneita kukkia. Amerikkalaisesta sirkusmaailmasta lähtöisin oleva esittävän taiteen muoto sideshow näkyy Järvenpään kukkakuvissa poikkeavina elementteinä. Elinkaarensa loppupuolella olevat romuluiset kukat ovat myös arvokkaita. Järvenpään kuvissa nähdään kukkien koko elinkaari.
Kreetta Järvenpää (s. 1974) on valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta. Hän on osallistunut näyttelyihin vuodesta 2017 lähtien. Kouvolan taidemuseo Poikilon Flora Favola on hänen ensimmäinen museonäyttelynsä. Järvenpää on erikoistunut kukkien ja kasvien kuvaamiseen. Esillä olevat valokuvat on kuvattu viime ja kuluvan vuoden aikana.
Heikki Marila (s. 1966) kuuluu Suomen tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin nykytaiteilijoihin. Hänet tunnetaan suurikokoisista ekspressiivisistä maalauksista, erityisesti kukka-aiheisista teoksista, jotka toivat hänelle Garnegie Art Award -palkinnon vuonna 2012. Näyttelyssä olevat teokset on lainattu suomalaisten museoiden ja säätiöiden kokoelmista. Ne edustavat hänen kukkamaalaustensa varhaisimpia teoksia 2010-luvun taitteesta.
Näyttely on saanut Museovirastolta valtionavustusta.
Lue lisää näyttelystä Poikilo-museoiden sivuilta Flora Favola – Poikilo
Tiedustelut: Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi