Sateenkaaren tuolla puolen, Naivistisia tunnelmia Markku Villikan kokoelmasta Poikilo-galleriassa 26.11.–29.12.2024

Sateenkaaren tuolla puolen näyttely esittelee Kouvolan taidemuseo Poikilon Markku Villikan kokoelman naivistisia teoksia kolmentoista eri taiteilijan voimin. Tyylillisesti ja teknisesti teokset näyttävät naivismiksi kutsutun taidesuuntauksen rikkaat ja monipuoliset kasvot.

Näyttelyn teoksissa on nähtävissä muun muassa iloista naamiaistunnelmaa ja runsasta, väreiltään osin psykedeelistä puutarhakuvastoa ja herkkää luontoyhteyttä sekä unen- ja sadunomaisia, surrealistissävyisiä näkyjä. Tällaisten ehkä hieman kepeämpien aiheiden ohella näyttelyssä on esillä myös naivistisen taiteen toinen puoli eli tummemmin, melankolisin sävyin maalatut, yksinäisyyttä, kaipausta ja surumielisyyttä huokuvat muotokuvat maaseudun ja kaupungin ihmiselon ajoittaisesta haastavuudesta ja haavoittuvuudesta.

Markku Villikan mukaan hänen naivistisen taiteen kokoelmansa osuuden laajuus on seurausta hänen jo kouluaikana syntyneestä kiinnostuksestaan naivismia kohtaan. Erityisesti vuonna 1973 Ateneumissa pidetty naivistisen taiteen näyttely toimi sytykkeenä Villikan taiteelliselle uralle, josta ei lopulta kuitenkaan tullut hänelle ammattia. Kokoelmassa hyvin edustettuina ovat hänen mukaansa erityisesti kansantaiteen ja naivismin rajamailla olevat työt, joista löytyy sitä hiljaista huumoria ja kansantyyppejä. Näyttelyn taiteilijat edustavat sekä kotimaisesti että kansainvälisesti naivistisen taidesuuntauksen kärkikaartia. Mukana on myös yksi Markku Villikan itse maalaama teos, Näkymä Eirasta II, 1976, guassi paperille. Hän maalasi lyhyellä taiteilijan urallaan ainoastaan naivistisia teoksia.

Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Bengt Olov Abrahamsson, Håkan Brunberg, John Carlson, Alpo Jaakola, Lennart Jirlow, Alice Kaira, Veikko Laukkanen, Pirkko Lepistö, Tuomas Mäntynen, Jorma Turtiainen, Tarja Unkari, Pirkko Valo ja Markku Villikka.

Naukion päiväkodin työntekijät valitsivat näyttelystä suosikikseen Håkan Brunbergin teoksen Kaupunkikuva, (1905–1978), öljy kankaalle.

Harri Hirvonen, amanuenssi (taidekokoelmat)

Kouvolan taidemuseo Poikilon Markku Villikan kokoelma käsittää yli 1700 nykytaiteen teosta 1950-luvulta tähän päivään saakka. Kokoelma jakaantuu kotimaisen, kansainvälisen ja naivistisen taiteen kokonaisuuksiin. Kokoelmaan kuuluu maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa. Markku Villikan kokoelma karttuu vuosittain.

Poikilo-galleria, Kouvolatalo, Varuskuntakatu 11, Avoinna ti-pe 11–18, la–su 12–17

Kuumat kuplat – Nykysarjakuvan monet muodot
Ajan rajalla – Hanneriina Moisseinen ja E. L. Karhu

Kouvolan Taidemuseo Poikilossa 26.9.2024–5.1.2025

Sarjakuva valloittaa ensimmäistä kertaa taidemuseo Poikilon tilan. Ensiaskel nykysarjakuvan maailmaan otetaan kahden näyttelyn kanssa. Kuumat kuplat – Nykysarjakuvan monet muodot juhlistaa sarjakuvakollektiivi Kutikutin 20-vuotista taivalta. Ajan rajalla on puolestaan Hanneriina Moisseisen eri käsityötekniikoilla toteuttama sarjakuvainstallaatio, joka pohjautuu näytelmäkirjailija E. L. Karhun näytelmään ”kuka tahansa meistä – dokumentti” (2011). Kino-Poikilossa on esillä Pauliina Mäkelän ja Topias Tiheäsalon videoteos Kultapalmut, jossa kuvalliset ja äänelliset elementit yhdistyvät maagiseksi nykypäivän taikalamppuesitykseksi. Kuopion taidemuseossa järjestetään rinnakkaisnäyttelynä Ruutujen kapina 18.10.2024–26.1.2025. Lähes samaan aikaan Poikilon näyttelyiden kanssa avautuu Kutikuti in Bremen -näyttely Gallery Raum404:ssä Saksassa.

Kuumat kuplat -näyttely tutkii sarjakuvaa tilan taiteena, sen mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia tilassa. Näyttelyssä tilallisuutta tutkitaan piirrosoriginaalien, grafiikan, maalausten, installaatioiden ja videoteosten kautta. Taiteilijoiden näkökulmat vaihtelevat yksityisistä ja henkilökohtaisista tulkinnoista yleisiin, myös yhteiskunnallisiin ja ajankohtaisiin teemoihin. Teoksissa tilallisuus ilmenee muun muassa kuvien ja käsikirjoitusten sisäisissä tiloissa, kolmiulotteisuutena, liikkeenä ja ajallisuutena. Museotilassa sarjakuvan maailmoihin saattaa kirjaimellisestikin päästä kävelemään sisälle. Näyttely ehdottaa tulkintoja ja vastauksia kysymykseen: Mitä on tilallinen nykysarjakuva? Vastauksen mahdollisuus jää myös katsojalle.

Näyttelyn taiteilijat ovat Terhi Ekebom, Jyrki Heikkinen, Ivanda Jansone, Reijo Kärkkäinen, Kaisa ja Christoffer Leka, Jarno Latva-Nikkola, Eeva Meltio, Tommi Musturi, Pauliina Mäkelä, Kati Rapia, Heikki Rönkkö, Aino Sutinen, Tuomas Tiainen ja Amanda Vähämäki. Näyttelyn ovat kuratoineet Terhi Ekebom ja Hanneriina Moisseinen.

Kuumat kuplat -näyttely on saanut Museovirastolta valtionavustusta. Sitä ovat tukeneet lisäksi Grafia ry, Koneen säätiö ja Niilo Helanderin säätiö.

Hanneriina Moisseinen tekee Ajan rajalla (2022) -sarjakuvainstallaatiossaan kokeiluja kuvattoman, sanattoman ja tilallisen sarjakuvan alueilla. Hän pohtii myös sarjakuvaruudun ja teatterinäyttämön ideoiden samankaltaisuutta. Installaation pohjana oleva E. L. Karhun teksti rakentuu kollaasimaisesti eri tekstilajeista, kuvaten päähenkilön sisäistä matkaa oman mielensä maisemissa. Kuvien rinnalla kulkeva teksti avaa kuvien merkityksiä. Ajan rajalla kuvaa ääritilanteeseen joutuneen ihmisen kokemusta. Teoksen tärkeitä teemoja ovat rakkaus, kuolema ja shokki sekä kuvaus pyrkimyksestä löytää takaisin yhteisesti jaettuun todellisuuteen.

Ajan rajalla -näyttely on saanut Museovirastolta valtionavustusta. Moisseisen työskentelyä ovat tukeneet myös Taiteen edistämiskeskus, Niilo Helanderin säätiö ja Sarjakuvantekijät ry.

Näyttelyiden aikana Poikilo-museoiden museokaupasta on ostettavissa valikoima näyttelyyn osallistuvien taiteilijoiden tuoreimpia sarjakuvajulkaisuja.

Oheisohjelma

Matkasarjakuvapaja, Aino Sutinen, lauantaina 19.10. klo 13.00
Kolmiulotteinen pop up zine -työpaja, Terhi Ekebom, lauantaina 26.10. klo 13.00
Luento luovuudesta, Kaisa ja Christoffer Leka, keskiviikkona 13.11. klo 18.00
Opastettu kierros Kuumat kuplat – sarjakuva tilassa, Hanneriina Moisseinen, lauantaina 4.1.2025 klo 13.00

Tiedustelut

Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo @ kouvola.fi
Petra Virtanen, tuottaja / Kutikuti ry, puh. 0400 461 557, petra @ kutikuti.com
Hanneriina Moisseinen, sarjakuvataiteilija ja näyttelyn kuraattori, puh. 044 343 2024, moisseinen @ protonmail.com
Terhi Ekebom, sarjakuvataiteilija ja näyttelyn kuraattori, puh. 050 524 9374, terhi.ekebom @ gmail.com

Liitteet

Kuvat on ladattavissa alla olevista linkeistä:

Ivanda Jansone, Originaali, 2022.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/09/ivanda-jansone_originaali_1-9.pdf

Eeva Meltio, Vanished, 2024. Kuva Eeva Meltio.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/09/eeva-meltio_vanished03.jpg

Tommi Musturi, The House, still-kuva videoinstallaatiosta, 2024. /
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/09/tommimusturi_tif-talo_thehouse3.jpg

Tommi Musturi, The House, Gif-animaatio videoinstallaatiosta, 2024.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/09/tommimusturi_gif-talo_thehouse3.gif

Aino Sutinen, Ajattelen Ukrainaa koko ajan, 2024.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/09/aino-sutinen_ajattelen-05-praha.jpg

Hanneriina Moisseinen, Ajan rajalla, 2022. Kuva Hanna Koikkalainen.
https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2024/09/ajan-rajalla_p2b4762.jpg

Jenni Tieaho – Pyörteitä ja virtauksia, Kouvolan Taidemuseo Poikilo 23.5.–1.9.2024

Ideoiden siemenet Jenni Tieahon veistoksiin löytyvät metsien siimeksissä samoillen, peurojen polkuja seuraillen ja jylhiä kallioita koluten. Tieahon taiteen lähtökohdat ovat suomalaisessa mytologiassa ja myyttisessä metsätarustossa. Sen aiheita voi tulkita lisäksi kansanperinteen rikkaiden tarinoiden kautta. Luonnosta löytyvät myös veistosten materiaalit, kuten villipaju, tuohi ja kasvien eri osat. Kouvolan taidemuseo Poikilon kesänäyttely Pyörteitä ja virtauksia on avoinna 23.5.–1.9.2024. Näyttelyn ajan Kino-Poikilossa on koettavissa audiovisuaalinen teos Ikimetsä maan alisen.

Vuorovaikutus materiaalin kanssa on Tieaholle tärkeää. Hänen työskentelynsä seuraa materiaalin ominaisuuksia, jotka luovat pohjan taiteen tekemiselle. Tieaho ei pyri muokkaamaan materiaalia toiseksi, vaan kuuntelee, minkälaisiin muotoihin se luonnollisesti asettuu. Keskeistä hänelle on luonnonmateriaalien käyttö. Tieahon käsissä veistoksiksi muotoutuvat niin rahkasammal, maitohorsman syysvilla kuin sananjalka saniainen. Luonnonmateriaalit ovat visuaalisesti kauniita, ja materiaalisuuden tarkastelu syventää teosten katsomisen kokemusta.

Taiteen tekeminen luonnonmateriaaleista tarkoittaa työskentelyä vuodenkierron mukaan. Materiaalin kerääminen oikeaan aikaan luonnosta, sen kuivaaminen ja varastointi on oleellinen osa työskentelyä. Materiaalin saatavuuteen vaikuttaa luonnon asettamat ehdot, ja sen hankkiminen noudattaa luonnonrytmiä. Tieahon intuitiivinen työskentelytapa yhdistyy luonnollisella tavalla osaksi vuodenaikojen sykliä. Keskittyminen ja läsnäolo taiteen tekemiselle löytyy luonnon keskeltä.

Aika on Tieahon taiteessa läsnä monin tavoin. Luonnosta kerätyt veistosten materiaalit muistuttavat siitä, että ne olivat aikaisemmin eläviä. Ne viittaavat sekä menneisyyteen että nykyisyyteen ja tuovat esille ajan kulumisen. Teoksilla on oma elinkaarensa. Ne muuttuvat ja patinoituvat, luonto tekee niihin omia merkintöjään. Ja toisinaan ajan myötä teokset maatuvat takaisin osaksi luonnon kiertokulkua.

Teosten valmistaminen on aikaa vaativaa käsityötä. Taiteilija punoo veistokset muotoonsa kuin virtaavien viivojen kudelmaksi, muistin ja muistojen pyörteiksi. Tieaho muistuttaa, että emme ole erillisiä luonnosta ja sen materiaaleissa virtaavasta energiasta, vaan osa niitä ja ajan loppumatonta, lohdullista kulumista.

Kino-Poikilossa on kuunneltavissa ja nähtävissä audiovisuaalinen teos Ikimetsä maan alisen. Teos on toteutettu alun perin vuonna 2021 Tytyrin elämyskaivokseen. Kinoversio on muokattu siitä Kino-Poikilossa esitettäväksi. Ikimetsä maan alisen vie kokijansa entisaikojen aarniometsiemme pehmeään syleilyyn. Äänitaiteilija Mikko H. Haapojan taltioimat äänimaisemat ympäröivät kuulijat, ja kansanmuusikko Ulla Hillebrandtin soittamat metsän kävyt, kivet ja oksat täydentävät äänikudelman. Teoksen visuaalisesta ilmeestä ovat vastanneet Jenni Tieaho sekä valotaiteilija Pekka Järvilehto. Kokonaisuus herättelee pohtimaan luonnon kokemisen eri tasoja sekä mytologian merkitystä nykyajassa.

Kuka?

Jenni Tieaho (s. 1969) on kuvanveistäjä ja ympäristötaiteilija, joka on työskennellyt taiteilijana lähes 30 vuotta. Tieaho opiskeli Kaitaan taidepainotteisessa lukiossa 1987–89, Västra Nylands folkhögskolanin taidelinjalla 1989–90, Vapaassa Taidekoulussa 1990–91, Lahden Muotoiluinstituutin kalustesuunnitteluosastolla 1991 ja Taidekoulu Maan ammattiin valmistavalla päivälinjalla 1995–99. Näyttelyitä hän on pitänyt vuodesta 1997 lähtien. Tieaho on osallistunut lukuisiin yksityis- ja yhteisnäyttelyihin. Hänen teoksiaan on muun muassa Kansallisgallerian Valtion taideteostoimikunnan, Helsingin kaupungin, EMMA Espoon modernin taiteen museon ja Saastamoisen säätiön kokoelmissa.

Näyttely Pyörteitä ja virtauksia on saanut Museovirastolta valtionavustusta. Suomen Kulttuurirahasto on tukenut Tieahon työskentelyä näyttelyä varten.

Jenni Tieahon taiteilijatapaamiset ovat lauantaina 8.6. klo 15.00 ja lauantaina 24.8. klo 13.00.

Tiedustelut

Jenni Tieaho, puh. 040 727 2609, jenni.tieaho@gmail.com
Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi

Poikilo-museot julkaisee Finnassa uuden kuvakoosteen Kouvola-päivän kunniaksi.

Poikilo-museot julkaisee uuden koosteen valokuvakokoelman kuvia maksuttomassa Finna-verkkopalvelussa maanantaista 6.5. alkaen. Aineistossa on yhteensä noin 800 uutta kuvaa Kouvolan ja Valkealan alueilta.

Kouvolasta on nähtävillä Heikki Raution ja Aune Raution ottamia kuvia 1970- ja 1980-luvuilta. Raimo Sävilän Kouvola-kuvia samalta ajalta on julkaistu myös lisää. Kuvia on erityisesti Kouvolassa järjestetyistä tapahtumista, kuten Kouvola-Päiviltä ja Kouvolan Pisarasta.

Valkealasta on julkaistu Osmo Pykälän ottamia kuvia etenkin monista eri tapahtumista, kuten Valkealan kylissä pidetyistä kotiseutujuhlista. Kuvat ajoittuvat 1960-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun.

Kuvat ovat kokonaisuudessaan esillä Finnassa keskiviikkona 8.5. alkaen, jolloin kaupunginmuseossa on Kouvola-päivän aikana Finna-verkkopalvelun esittelyä klo 11–15. Museon henkilökunta neuvoo, miten voi löytää yhdellä haulla Poikilo-museoiden valokuvia, esineitä sekä taideteoksia. Kouvola-päivänä kaupunginmuseon näyttämöllä on liikenneaiheinen valokuvaesitys klo 15–16. Mistä Kouvola on tehty? -näyttelyssä voi viettää aikaa myös nostalgisten kuntavideoiden parissa. Keskusteluoppaiden kanssa voi jakaa muistojaan klo 11—15. Kouvola-päivänä kaupunginmuseoon on vapaa pääsy. Museo on avoinna klo 11–18. Tapahtuma on osa Kouvolan 15-vuotisjuhlan monipuolista ohjelmaa 2.-10.5.2024. Lue lisää: kouvola.fi/kouvolapaiva.

Poikilo-museoiden esine-, valokuva- ja taidekokoelmia pääsee helposti katsomaan Finnasta omalta kotikoneelta osoitteessa poikilo.finna.fi. Kouvolan kaupunginmuseo Poikilon kuva-arkistossa on yli 140 000 valokuvaa ja negatiivia, joista noin 4500 on nähtävissä Finnassa. Aikaisemmin on julkaistu mm. laaja otos Raimo Sävilän ja Eero Suikin Kouvola-aiheisia kuvia, Oskari Vuorenrinteen Valkeala-kuvia ja Pauli Koskivuolteen Voikkaa-kuvia. Poikilo-museoiden julkaisemat kuvat ovat vapaasti käytettävissä.

Liitekuva: Kouvola-päivät elokuussa 1977. Kuvaaja Heikki Rautio.

Kouvola-päivän ohjelma: poikilo.fi
Lisätietoja valokuvakokoelmasta: amanuenssi Olli Rojo, olli.rojo(at)kouvola.fi puh. 020 615 4653

Temporary Setting – Kouvolan kuvataiteilija Hanna Peräkylä
Rest of Us – Leena Kela

Kouvolan Taidemuseo Poikilo ja Kino-Poikilo 1.2.–28.4.2024

Kouvolan kuvataiteilijaksi vuosiksi 2023–2025 valitun Hanna Peräkylän laaja teoskokonaisuus Temporary Setting käsittelee ihmisen suhdetta ympäristöön, kulutukseen ja muistiin. Uusimmissa teoksissaan taiteilija tutkii maiseman määrittelyä ja sen muokkausta, lyhytnäköistä paikkaamista ja keskeneräisyyttä. Peräkylä on kutsunut näyttelynsä rinnalle Kino-Poikiloon performanssitaiteilija Leena Kelan. Kino-Poikilossa nähtävä kolmiosainen videosarja koostuu taiteilijan yhdessä kuvaaja Jussi Virkkumaan kanssa toteuttamista performansseista.  Ne käsittelevät ihmisen jälkeistä aikaa.

Hanna Peräkylän näyttely koostuu monimuotoisista, abstrakteista tekstiiliteoksista, maalauksista ja installaatioista vuosilta 2015–2023. Viimeisimmät teokset ovat tilallisia maisemamaalauksia, joiden pohjana ovat kierrätetyt tekstiilit ja löydetyt vääntyneet teräskehikot. Peräkylän teoksille on ominaista vahva materiaalin tuntu, veistoksellisuus ja maalauksen monimuotoisuutta tutkiva ote.

Uusimmissa teoksissa yhdistyvät kokeellisen kudonnan, tekstiilikollaasien ja erilaisten materiaalikovetusten menetelmät. Teosten pohjana taiteilija on käyttänyt monia erilaisia materiaaleja käsitellen niitä maalaten, piirtäen, ommellen, kirjoen, ruosteella värjäten sekä naulaten. Peräkylä on etsinyt uusia tapoja kehittää työskentelyään entistä tilallisempaan suuntaan. Hän pyrkii muodostamaan maalauksesta kerroksellisen kuvan, jonka kokemiseen vaikuttaa yhtä lailla katsomiskulma, ympäristö, syvyys ja osittain myös liike.

Viime vuosina Peräkylä on pyrkinyt kohti yhä vähäisempää lisätyn maalin käyttöä ja materiaalien hyväksymistä sellaisenaan. Häntä kiinnostaa käytetyn materiaalin merkitys, sen kulumat, ajan jättämät jäljet, sekä vihjaukset aiemmasta käyttötarkoituksesta ja käyttäjästä. Ekologisessa keskustelussa Peräkylää on kiinnostanut myös taiteen ympäristöjälki; työtapa, materiaalivalinnat, itse tehtyjen väriaineiden mahdollisuudet.

Peräkylän näyttely Temporay Setting on saanut Museovirastolta valtionavustusta. Sitä ovat tukeneet Suomen kulttuurirahaston Kymenlaakson maakuntarahasto ja Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö.

Hanna Peräkylä (s. 1984 Valkeala) on valmistunut Aalto yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta vuonna 2013 tekstiilitaiteen maisteriksi. Hän on työskennellyt tekstiili- ja kuvataiteen parissa aktiivisesti vuodesta 2009 alkaen. Peräkylän teoksia on Kouvolan taidemuseo Poikilon, Namibian yliopiston sekä yksityisissä kokoelmissa. Kouvolan taiteilijaseura KOUTA ry:ssä Peräkylä toimi aktiivisesti vuosina 2015–2022. Tällä hetkellä hän on Kaakkois-Suomen taidetoimikunnan jäsen.

Leena Kelan teossarja esittää kysymyksiä maapallomme tulevaisuudesta. Se sisältää teokset There Is No Planet B (2020), Rest of Time (2021) ja If You Fall, We Will Fall Too (2022). Juuri ennen kuolemaansa fyysikko ja kosmologi Stephen Hawking antoi varoituksen, että ihmiskunnalla on enää sata vuotta aikaa maapallolla. Pelastaaksemme ihmisen sukupuutolta, meidän täytyy valmistautua kolonisoimaan jokin toinen planeetta. Aikamme on loppumassa ja siksi on valmistauduttava matkallelähtöön kohti uutta planeettaa. Mutta meillä ei ole planeetta B:tä, jonne siirtyä. Miten me toimimme planeettamme ollessa kriisissä? Kuinka paljon meillä on aikaa jäljellä? Mitä meistä jää jäljelle?

Leena Kelan teoksia ovat tukeneet AVEK, Taiteen edistämiskeskus, Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto, Läntinen tanssin aluekeskus ja Taideyliopisto.

Leena Kela (s. 1978 Kuusamo) on performanssitaiteilija, jonka teokset ja tutkimukset tarkastelevat kehollisuuden ja materiaalisuuden vuorovaikutusta performanssitaiteessa. Hänen esityksensä ja videoteoksensa leikittelevät suhteellamme arkipäiväisiin esineisiin ja ilmiöihin. Kela on esiintynyt näyttelyissä ja lukuisilla performanssitaiteen festivaaleilla niin Suomessa kuin ulkomailla. Leena Kela on New Performance Turku Biennalen taiteellinen johtaja, Saaren kartanon residenssin johtaja ja tohtorikoulutettava Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa.

Kouvolan kuvataiteilija -palkinto myönnetään kolmen vuoden välein. Kuvataiteilijapalkinnolla halutaan nostaa Kouvolan tunnettavuutta ja löytää Kouvolasta uutta, valtakunnallisesti merkittävää kuvataidetta. Palkinto koostuu 2000 euron stipendistä sekä yksityisnäyttelystä Kouvolan taidemuseo Poikilossa. Vuoden 2023–2025 kuvataiteilijapalkinnosta päätti Kouvolan kaupungin liikunta- ja kulttuurilautakunta työryhmän ehdotuksesta. Työryhmään kuuluivat liikunta- ja kulttuurilautakunnan jäsenet Anne Hasu (kaupunginvaltuutettu, työryhmän puheenjohtaja) ja Janita Rahikainen, Poikilo-museoista intendentti Mari Lehtosalo ja ulkopuolisena taideasiantuntijana Aura Seikkula. Työryhmän sihteerinä toimi kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa. 

Kouvolan kuvataiteilijapalkinnon ovat saaneet:

2023–2025 tekstiilitaiteilija Hanna Peräkylä
2020–2022 kuvataiteilija Eeva-Liisa Puhakka
2017–2019 kuvataiteilija Sirkka-Liisa Lonka
2014–2016 valokuvaaja, kuvatai­teilija Raakel Kuukka
2011–2013 taidegraafikko Jouni Salonen

Tiedustelut

Hanna Peräkylä, kuvataiteilija, puh. 040 716 4725, hannaelina.perakyla@gmail.com
Leena Kela, performanssitaiteilija, puh. 040 732 3628, leena@leenakela.com
Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi

Esa Kotilaisen äänimaisemateokset soivat jälleen Kouvolatalon puistossa

Kouvolatalon puistossa kuultiin muusikko, säveltäjä Esa Kotilaisen teos Sähkölintupuisto ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa 2014─2015. Sen jälkeen puistossa on useana vuonna marras-helmikuussa ollut kuunneltavissa Sähkölintupuiston lisäksi myös Tiukupuisto ja Luolamiehen uni.

Nyt teokset soivat Kouvolatalon puistossa joulukuun 15. päivästä lähtien helmikuun loppuun asti. Teokset ovat kuunneltavissa puiston musiikkiopiston puoleisessa päädyssä, taiteilija Altti Heiskasen Hirvi-veistoksen ympäristössä päivittäin klo 7–22 välisenä aikana. Joulukuussa puistossa soivat tiu’ut, tammikuussa sähköiset linnut ja helmikuussa unimaailma.

Kotilainen sävelsi Sähkölintupuiston ja Tiukupuiston nimenomaan Kouvolatalon puistoon, ympäristöön sitoutuvana taiteena. Sähkölintupuistossa on kyse linnunlaulun kaltaisista äänistä kootusta ääniteoksesta, joka on luotu Minimoogilla eli 1970-luvun syntetisaattorilla. Puistossa laulavat mm. kuplahaikara, huhuilulintu ja tirpunen. Teoksen äänimaisema muuttuu jatkuvasti ja samat sähkölinnut kohtaavat teoksessa vain hyvin harvoin.

Tiukupuiston Esa sävelsi talviseksi teokseksi puistoon, ikään kuin hangilla kimalteleviksi kristalleiksi. Teoksessa on käytetty sekä oikeita tiukuja että sähköisesti tuotettuja ääniä. Luolamiehen unta Esa kuvaili bysanttilaiseksi kellomaailmaksi.

Esa Kotilainen (1946–2023) muistetaan muusikkona, säveltäjänä ja äänitaiteilijana, suomalaisen elektronisen musiikin edelläkävijänä.  

Esa Kotilainen kertoi äänimaisemateoksistaan Ylen haastattelussa tammikuussa 2022. Haastattelun voi kuunnella YLEn sivuilta Wigwamin kosketinsoittaja suunnitteli teoksen, joka on kaukana rokista: näkymättömät tiu’ut helisevät puistossa Kouvolassa | Yle

Lisätiedot

museonjohtaja Anu Kasnio, Poikilo-museot, Kouvolan kaupunki, puh. 020 615 8317, anu.kasnio(at)kouvola.fi

Mistä Kouvola on tehty? -näyttely avautuu Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa

Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa avautuva uusi näyttely ”Mistä Kouvola on tehty?” kutsuu näyttelykävijät pohtimaan omaa suhdettaan kotiseutuunsa. Näyttelyssä saa pysähtyä omien muistojensa ääreen, oli koti missä vain. Muisteluun innostetaan koko pienen salin täyttävällä muistelupelillä.

Kaupungin tekevät siellä asuvat ja sitä kodikseen kutsuvat ihmiset. Nykyinen Kouvola on tehty vuonna 2009. Silloin saman nimen alle yhdistyivät Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala. Näyttelyn nostalginen kuva- ja filmimateriaali on kerätty koko nykyisen Kouvolan alueelta. Niiden teemat vievät elämänkaaren eri vaiheisiin koulunpenkiltä kotiin ja työelämästä vapaa-aikaan. Näyttely kysyy kävijöiltään, mistä Kouvola on heille tehty ja missä ovat heille tärkeät paikat. Tärkeä paikka voi olla vaikka se paras kalapaikka tai puisto, jossa hengailtiin nuorena – ei välttämättä jokin kaikkien tuntema maamerkki.

Näyttelyn tekstit pohjautuvat aitoihin muistoihin ja sitaatit ovat suoraan erilaisista muistitietolähteistä. Näyttelyssä halutaan saada talteen myös kävijöiden muistoja. Museota kiinnostavat ihan arkiset asiat eivät pelkästään merkkihenkilöt tai erikoisuudet. Pienikin muisto on museoille arvokasta tietoa. Tavallinen arki häviää, jos muistoja ei saada talteen.

Muisteluun kannustetaan näyttelyssä myös pelin avulla. Koko pieni sali on muuntautunut suureksi pelilaudaksi, joka johdattelee Muistojen polulle. Peliä voi pelata perheen pienimpien ja isompienkin kanssa yksin tai porukassa.

Näyttelyssä pääsee näkemään muun muassa valokuvanäytöksiä suurelta näytöltä ja nostalgisia esittelyfilmejä Kouvolan eri alueilta. Kaikki esineet ja kuvat ovat Poikilo-museoiden kokoelmista. Museokokoelmat kertovat tulevaisuuden ihmisille, mistä tämän päivän Kouvola on tehty. On tärkeää, että kokoelmiin kartutetaan monipuolisesti erilaisia kokemuksia ja näkökulmia.

”Näyttelyn ajatuksena on sekä houkutella muistelemaan että esitellä museoissa tehtävää tallennustyötä” summaa kaupunginmuseon näyttelyistä vastaava amanuenssi Minna Isopahkala. ”Museo ei tallenna pelkästään valokuvia ja esineitä vaan niiden ympärille kietoutuvaa elämää. Tätä varten talteen halutaan saada myös ihmisten tarinoita ja muistoja. Tässä näyttelyssä ei kerrota kovaa faktaa vaan kannustetaan uppoutumaan omiin pohdintoihin.”

Kaupunginmuseon aulassa on vitriini, johon on saatu lainaksi kouvolalaisten omia, tärkeitä esineitä. Vitriinissä on mm. suutarin työvälineitä ja pesäpalloräpylä, Kossilan liikenteen aikatauluja ja kuvaprojektori 1900-luvun alusta.

Näyttelyn sisällöstä on vastannut amanuenssi Minna Isopahkala yhdessä Poikilo-museoiden muun henkilökunnan kanssa. Näyttelyssä nähtävät valokuvat, filmit ja esineet ovat Poikilo-museoiden kokoelmista. Näyttelyn graafisesta suunnittelusta on vastannut Amanda Kareenkoski ja näyttelysuunnittelusta Tarja Kunttunen.

Kuvat, joita voi käyttää näyttelystä kertovan artikkelin yhteydessä, on ladattavissa täältä:

https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2023/11/mkot_kutsu_a5_kansi_ilman-mkt_tekstia_.png
Kuvat: Anjalankoski: Inkeroisten vanha kartonkitehdas 1965. Elimäki: Mamsellimylly 2011, kuvaaja Johannes Wiehn. Kuusankoski: Kimmo Pyykön Kolmoiskosket 1971, kuvaaja Eero Suikki. Jaala: E. Paavolaisen kauppa 1980-luvun alussa, kuvaaja Raimo Sävilä. Kouvola: Urheilupuiston uimahalli 1970-luvulla, kuvaaja Raimo Sävilä. Valkeala: Repoveden riippusilta 1980-luvulla, kuvaaja Osmo Pykälä.

https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2023/11/kmv55_1960.png
Jokelan kansakoulun oppilaita luokkakuvassa toukokuussa 1965 Valkealassa. Kuvaaja Eero Suikki.

https://www.poikilo.fi/wp-content/uploads/sites/3/2023/11/kkmv1_96.png
Tytöt leikkimässä missikisoja Kaunisnurmella vuonna 1952. Kuvaaja Einar Korhonen.

Lisätietoja

Amanuenssi Minna Isopahkala 
puh. 020 615 8332, minna.isopahkala(at)kouvola.fi

Mistä Kouvola on tehty?
23.11.2023–13.10.2024
Kouvolan kaupunginmuseo Poikilo
avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17

Flora Favola – Kreetta Järvenpää ja Heikki Marila

Flora Favola kukkii runsaana, villinä ja värikkäänä Kouvolan taidemuseo Poikilossa vuoden 2024 alkuun saakka. Näyttelyssä on rinnastettu palkitun kuvataiteilijan Heikki Marilan ja kukka-aiheisilla valokuvillaan ihastusta herättäneen Kreetta Järvenpään teokset. Kukkia arvotetaan usein esteettisestä näkökulmasta, mutta niiden merkitys on syvällisempi ja käytännöllisempi. Vanitas-käsite, joka liittyi 1600-luvun kukkamaalauksiin, on edelleen ajankohtainen. Kukat kuvastavat hyvin olemassaolon haurautta, hetken katoavaisuutta ja kauneutta.

Kaunis tuoksuva kukka ja puutarha ovat aihepiirejä, jotka ovat kiehtoneet ihmistä aina. Jokainen aikakausi löytää kukat omalla tavallaan, ja kukat otetaan taiteen aiheeksi aina uudelleen. Kukka-asetelmat kehittyivät omaksi taiteenlajikseen 1500–1600-lukujen taitteessa, jolloin ne olivat erityisen suosittuja Alankomaissa. Kukkamaalauksia ihailtiin illuusiomaisen realismin, lukuisten yksityiskohtien ja teknisen taituruuden vuoksi. Rachel Ruysch oli yksi aikakauden parhaista kukkamaalareista.
Kukkamaalaukset ovat yksi Kreetta Järvenpään valokuvien ja Heikki Marilan 2010-luvun taitteen maalausten yhdistävä tekijä. Marila siteeraa teoksissaan 1600-luvun alankomaalaisia kukkamaalauksia, mutta viittaa samalla myös miasman käsitteeseen. Sillä tarkoitetaan vielä 1800-luvulla vallalla ollutta käsitystä tautien leviämisestä ilmassa leijuvien myrkyllisten huurujen välityksellä. Niiden ajateltiin kehittyvän mätänevässä aineessa, kuten kuihtuvissa kukissa ja ylikypsyneissä hedelmissä.
Käsillä tekeminen on oleellinen osa Kreetta Järvenpään teoksia. Järvenpää rakentaa tarinalliset, satumaisen runsaat kukka-asetelmat työhuoneellaan ja ikuistaa ne valokuvaamalla. Järvenpään valokuvat ovat maalauksellisia, hänen lähtökohtanaan onkin välineen häivyttäminen. Valokuvat ovat kuin ikkunoita kukkien fantasiamaailmaan. Myös Heikki Marilan kookkaista, aistillisista ja moniulotteisista teoksista ilmenee maalaamisen fyysinen tapahtuma. Hänen teoksensa syntyvät käsin maalaten.
Kukat ovat nykyään osa massatuotettua kulutuskulttuuriamme. Kreetta Järvenpäälle ekologinen näkökulma on tärkeä. Siksi hän toteuttaa taiteessaan Slow Flower -filosofiaa ja käyttää kukka-asetelmissaan mahdollisimman paljon kotimaisia torjunta-aineettomia avomaalla kasvaneita kukkia. Amerikkalaisesta sirkusmaailmasta lähtöisin oleva esittävän taiteen muoto sideshow näkyy Järvenpään kukkakuvissa poikkeavina elementteinä. Elinkaarensa loppupuolella olevat romuluiset kukat ovat myös arvokkaita. Järvenpään kuvissa nähdään kukkien koko elinkaari.
Kreetta Järvenpää (s. 1974) on valmistunut taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta. Hän on osallistunut näyttelyihin vuodesta 2017 lähtien. Kouvolan taidemuseo Poikilon Flora Favola on hänen ensimmäinen museonäyttelynsä. Järvenpää on erikoistunut kukkien ja kasvien kuvaamiseen. Esillä olevat valokuvat on kuvattu viime ja kuluvan vuoden aikana.
Heikki Marila (s. 1966) kuuluu Suomen tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin nykytaiteilijoihin. Hänet tunnetaan suurikokoisista ekspressiivisistä maalauksista, erityisesti kukka-aiheisista teoksista, jotka toivat hänelle Garnegie Art Award -palkinnon vuonna 2012. Näyttelyssä olevat teokset on lainattu suomalaisten museoiden ja säätiöiden kokoelmista. Ne edustavat hänen kukkamaalaustensa varhaisimpia teoksia 2010-luvun taitteesta.

Näyttely on saanut Museovirastolta valtionavustusta.

Tiedustelut

Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi Kreetta Järvenpää, taiteilija, puh. 040 587 3926, kreetta.jarvenpaa@gmail.com

Axel Antas Nothing is Made, Nothing Disappears

Axel Antaksen näyttely Nothing is Made, Nothing Disappears rohkaisee ja ohjaa hiljaiseen mietiskelyyn. Siinä korostuu keskittyminen tähän hetkeen, jonka keskiössä on katsoja itse. Antaksen mukaan taiteen on tarjottava jotain muutakin kuin pikaisen kokemuksen, häivähdyksen tunteesta tai silmäyksen toiseen todellisuuteen. Jo näyttelyn nimen äärellä viipyminen kuljettaa katsojan toisiin aikoihin ja paikkoihin. Näyttelyn idea kiteytyy kaiken olemassa olevan jatkuvaan muutokseen sekä siihen liittyvään ajatukseen ajan hauraudesta. Antas pyytää meitä pitämään tauon, pysähtymään, pohtimaan ja samalla ottamaan huomioon tämän hetken.

Aika ja sen käsite ovat koko näyttelyn läpäiseviä teemoja. Antaksen teoksissa aikaperspektiivi muuttuu kuin huomaamatta menneisyydestä tähän hetkeen ja tulevaan. Taiteilija on luonut teoksiinsa aikaa ja tilaa. Ne mahdollistavat hitaan syventymisen tarkasti rajattuihin intiimeihin hetkiin tai toisaalla uppoutumisen monumentaalisiin kuvitteellisiin tiloihin.

Antaksen teokset vaativat aikaa. Ne paljastavat ideansa katsojalle vähitellen. Katsojan on pysähdyttävä kuvan valkoisuuden äärelle ja sopeuduttava sen aineettomuuteen ja äärettömyyteen. Aivan kuin taiteilija haluaisi muistuttaa katsojaa siitä, että ymmärtämiseen ja oppimiseen on käytettävä aikaa. Se palkitsee, sillä teosten kokemisen hetki säilyy pitkään ensikohtaamisen jälkeen. Kuljetamme kokemusta mukanamme edelleen toisiin aikoihin ja paikkoihin. Antas korostaa meditatiivista prosessia sekä taiteen tuottamisessa että sen vastaanottamisessa.

Näyttelyssä olevien teosten tekniikat voidaan myös sitoa aikaan, renessanssista nykyhetkeen. Sarjassa uusia piirustuksia Antas on käyttänyt renessanssiajalla suosittua metalpoint-tekniikkaa. Näyttelyssä nähtävä piirustus on tehty pohjustetulle paperille kynällä, jonka terävä metalliterä on puhdasta kuparia. Videoteoksissaan ja valokuvissaan Antas on hyödyntänyt teknisen kehityksen erilaisia vaiheita, sillä hän on käyttänyt sekä analogista että digitaalista tekniikkaa.

Näyttely kytkeytyy edelleen luontoon ja ympäristöön, teemoihin, joiden parissa Antas on työskennellyt pitkään. Hän tutkii suhdettamme luontoon syvällisesti ja havainnoi vieraantumistamme siitä. Antaksen teoksissa luonto toimii peilinä ja heijastuksena olemassaolollemme. Aika on tärkeä osa myös luontokokemuksiamme – ja suhteemme aikaan on muuttunut. Virtuaalisuus ja digitaalisuus vaikuttavat ihmisten elämään koko ajan voimakkaammin. Samalla kosketus omaan fyysisyyteemme muuttuu häilyvämmäksi, ja käsinkosketeltava yhteys luontoon kuihtuu. Antas pyrkii tuomaan esiin tämän muutoksen. Hän korostaa kokemukseen ja aistihavaintoihin perustuvaa ymmärrystä.

Huomiot ajasta, tilasta ja tietoisesta läsnäolosta kuuluvat Antaksen taiteen ominaispiirteisiin. Teosten kuvaus- ja tapahtumapaikoilla on taiteilijalle merkitystä. Hän kiinnittää huomiota yksityiskohtiin tavalla, joihin myös katsoja voi samaistua. Teosten runollisessa tunnelmassa on jotain surumielistä. Toisaalta teoksista löytyy myös absurdiutta ja surrealistisia piirteitä, jotka tuovat niihin keveyttä, jopa koomisuutta.

Nothing is Made, Nothing Disappears on Axel Antaksen ensimmäinen yksityisnäyttely museokontekstissa Suomessa. Näyttelyn teokset ovat pääosin muutaman viimeisen vuoden ajalta, mutta mukana on myös aivan uusia, kuluvan vuoden aikana, valmistuneita teoksia. Näyttelyssä on mukana valokuvia, piirustuksia, veistoksia sekä videoteoksia. Ne kertovat kattavasti teemoista, joiden parissa hän on työskennellyt koko 20-vuotisen uransa aikana. Antas valmistui Lontoon Goldsmiths Collegesta vuonna 2000. Useiden Lontoon vuosien jälkeen hän palasi takaisin Suomeen vuonna 2013. Antas on monialainen taiteilija, joka työskentelee useiden tekniikoiden parissa. Häntä kiehtoo perinteisten ja uudempien tekniikoiden käyttäminen ja sekoittaminen.

Tiedustelut

Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi
Axel Antas, taiteilija, puh. 045 106 86 22, axelantas@gmail.com

Überhund – Taiteen kiehtovat koirat

Kouvolan taidemuseo Poikilo 2.2. – 29.4.2023

Sanonta ”Koira on ihmisen paras ystävä” lienee meille useimmille tuttu. Koko pitkän yhteiselomme ajan koira on toiminut ihmisen kumppanina ja työtoverina, mutta myös muusana ja inspiraation lähteenä. Näyttely Überhund – Taiteen kiehtovat koirat kertoo ihmisen ja koiran välisestä suhteesta, sen pitkästä historiasta, erilaisista muodoista ja ainutlaatuisuudesta. Koira on myös ajankohtainen aihe, sillä pandemian aikana koirien rekisteröintimäärä kasvoi Suomessa lähes 17 prosenttiyksikköä.

Kuvataiteessa koira on hämmästyttävän yleinen aihe. Hahmona se on usein niin arkinen ja tavallinen, että se saattaa jäädä huomaamatta. Näyttely nostaa koirat esille erilaisten työtehtävien ja roolien takaa katseen kohteeksi ja pääosaan. Koiran ja ihmisen suhdetta voi ajatella mikrohistoriana, jonka kautta on kuitenkin mahdollista tarkastella ympäröivää yhteiskuntaamme laajemmasta näkökulmasta.

Perinteisesti koira on edustanut kuvataiteessa turvaa, uskollisuutta, kumppanuutta, apua tai suloisuutta. Überhund-näyttely kertoo myös ihmisen ja koiran yhteiselon haasteista. Nykytaiteilijat kyseenalaistavat teoksissaan koiria inhimillistävän ja objektisoivan kulttuurin. He tarkastelevat koiraa eettisten kysymysten kautta: miten me näemme koiran, miten me kohtelemme sitä, millainen on eläinsuhteemme? Näiden kysymysten lisäksi Überhund-näyttely kertoo muun muassa koiran poliittisista rooleista ja jalostuseettisistä kipukohdista, mutta tuo esille myös välähdyksen koiran elämän arkisemmasta ja leikkisämmästä puolesta.

Näyttelyn vanhimmat esineet ovat mayakulttuurin aikaan sijoittuvat pienoisveistokset. Uusimmat teokset ovat valmistuneet vuoden 2022 aikana. Kaikkiaan näyttelykokonaisuudessa on mukana lähes 100 teosta 47 taiteilijalta. Teokset ovat lainassa suomalaisista julkisista kokoelmista, museoista, gallerioista, säätiöistä ja yksityisiltä omistajilta.

Überhund – Taiteen kiehtovat koirat -näyttely oli esillä syksyllä 2022 Salon taidemuseo Veturitallissa. Sen kuratoi museonjohtaja Susanna Luojus. Kiertonäyttely on valituin sisällöin esillä muissa museoissa.  Kouvolasta näyttely jatkaa Jyväskylän, Mikkelin ja Kuopion taidemuseoihin.

Näyttelyssä on esillä teoksia seuraavilta taiteilijoilta:

Emma Ainala, Maija Astikainen, Elina Brotherus, Birger Carlstedt, Alvar Cawén, Marcus Collin, Elin Danielson-Gambogi, Robert Wilhelm Ekman, Tiina Forsman, Samuli Heimonen, Liisa Hietanen, Leena Illukka, Alpo Jaakola, Tove Jansson, Jyri-Pekka Juntunen, Raimo Kanerva, Pekka Ketonen, Anni Kinnunen, Arto Korhonen, Anne Koskinen, Edvin Henry Landseer (mukaan), Jouko Lehtola, Johan Erik Lindh, Juhani Linnovaara, Teemu Luoto, Jarmo Mäkilä, Jussi Mäntynen, Fanni Niemi-Junkola, Tiitus Petäjäniemi, Laura Pikarla, Ulla Rantanen, Jacob van Ruisdael (mukaan), Elina Ruohonen, Stiina Saaristo, Pentti Sammallahti, Noora ja Kimmo Schroderus, Elina Sarlin, Viljo Savikurki, Sanni Seppä, Kim Simonsson, Tarja Tella, Pekka Turunen, Samppa Törmälehto, Hanna Vihriälä, Johanna Väisänen ja Helena Öst. Lisäksi näyttelyssä on mukana teoksia prekolumbiaaniselta ajalta Meksikosta.

Julkaisu: Überhund – Taiteen kiehtovat koirat

Kirjoittajat: Sini Mononen, Sanna Lipponen, Heidi Grahn, Susanna Luojus (esipuhe)
Kustannusosakeyhtiö Parvs, 2022
ISBN: 978-952-7441-25-1

Salon taidemuseo Veturitalli, Kouvolan taidemuseo Poikilo, Jyväskylän taidemuseo, Mikkelin taidemuseo, Kuopion taidemuseo

Tiedustelut

Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@ kouvola.fi Susanna Luojus, museonjohtaja, Salon taidemuseo Veturitalli, puh. 044 778 4900, susanna.luojus@salo.fi

Pelipoikilo

Pelipoikilo – pelitaiteen näyttely Kouvolan taidemuseo Poikilossa 25.9.2022─8.1.2023

Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautuu laaja pelitaiteen näyttely Pelipoikilo. Näyttelyssä on esillä 27 peliä, joista 24 on digitaalisia pelejä.

Tietokoneiden ja mobiililaitteiden yleistymisen myötä digitaalisesta pelaamisesta on tullut suosittu viihteen ja kulttuurin muoto. Digitaaliset pelit ovat merkittävä osa yhteistä kulttuuriperintöämme. Pelit ovat kehittyneet ja kypsyneet muutamien vuosikymmenten aikana äänen ja kuvan osalta, mutta myös sisältöjen ja sanomien suhteen omaksi taiteenlajikseen.

Pelikulttuuri on suurelle yleisölle vielä varsin uusi ilmiö. Pelipoikilo-näyttelyssä esitellään mitä pelitaiteen saralla on jo tehty. Näyttelyn vanhimmat pelit on tuotettu 2000-luvun alussa, uusimpien ollessa viime vuosien julkaisuja. Täysin digitaalisten tietokone- ja mobiilipelien lisäksi näyttelyssä on mukana muutama installaatio ja jopa osallistava performanssi. Näyttely on rajankäyntiä pelien ja interaktiivisten kokemusten, taiteen ja viihteen, sekä merkitysten ja absurdiuden välillä.

Näyttelyyn valitut pelit ovat: Luxuria Superbia, 4 Minutes and 33  Seconds of Uniqueness, Passage, The Graveyard, I Want You to Look at Me, My Summer Car, Everything, Norrland, Handväska!, Train, Kind Words, The Outcast Lovers, Cook Your Way, The Temptation of Nightmare Academy, LoveBug, Overcooced! All You Can Eat, Moving Out, Blip Blop, Make More, Don’t Get Fired, Sayonara Wild Hearts, Sixteen Tons, The Longing, The Last Four Things, A Pause Between the Ringing, The Catacombs of Solaris Revisited, Islands: Non-Places.

Näyttelyyn valituissa peleissä katsotaan kohti todellisuutta. Osa peleistä voi olla tuttuja oman tietokoneen tai matkapuhelimen näytöltä. Näyttely avaa tuttuihin peleihin uusia näkökulmia, ja näyttelyssä koettujen pelien pelaaminen kotona saattaa syventää pelikokemusta entisestään.

Peleissä on teemoja ja merkityksiä, jotka kattavat koko inhimillisen elämän syntymästä kuolemaan, ja paljon niiden väliltä. Pelit käsittelevät henkilökohtaisia, yhteiskunnallisia, mutta myös kaikkeudellisia teemoja. Teoksista löytyy niin abstrakteja kuin hyvin realistisiakin toteutuksia. Mukana on keveitä ja hauskoja pelejä, mutta osa näyttelyn teoksista on temaattisesti rankkoja tai epämukavia. Ne näyttävät, että viihteen ja bisneksen lisäksi pelit voivat olla myös väline vaikeiden ja henkilökohtaisten aiheiden käsittelyyn – aivan kuten muutkin taiteen lajit.  Näyttelyn pelit tulevat kikatuttamaan, kauhistuttamaan ja kummastuttamaan, aivan kuten elämä, maailmankaikkeus ja kaikki.

Näyttelyn suunnittelua on ohjannut ajatus pelien esittelemisestä pelattavassa muodossa. Pelien ja siten myös pelitaiteen uniikki piirre on teokseen sisäänrakennettu kokijan aktiivinen rooli teoksen toteutumisessa. Sivusta seuraaminen on toki sallittua, mutta parhaiten teosten tarjoama kokemus ja sanoma käyvät ilmi teoksia pelatessa. Silloin pelaaja on itse vastuussa teoksen etenemisestä ja pelaamisen aikaisista päätöksistä, aivan kuten tekijä on suunnitellut.

Näyttelyn on kuratoinut työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut Taiteen edistämiskeskuksen pelitaiteen läänintaiteilija Jaakko Kemppainen. Työryhmän muut jäsenet ovat olleet Poikilo-museoiden intendentti Mari Lehtosalo, esiintyvä taiteilija ja kouluttaja Harold Hejazi, väitöskirjatutkija Marleena Huuhka sekä installaatiotaiteilija ja designer Tuuli Saarinen.

Näyttelyssä pelioppaat opastavat museokävijöitä, joille pelimaailma on ehkä vieras. Syksyn aikana järjestetään kolme pelikierrosta lauantaisin 8.10., 29.10. ja 3.12., jolloin näyttelyyn pääsee tutustumaan Marleena Huuhkan ja Harold Hejazin kanssa. 

Poikilo-museot on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja Kouvolan ammattiopisto Edukon kanssa. Sixteen Tons -peli-installaation valmistamista on sponsoroinut Recticel Oy.  

Pelipoikilo-näyttely on osa kouvolalaista Pelitaiteen pääkaupunki -tapahtumakokonaisuutta. Poikilo-museot sai Wihurin rahastolta 75 000 euron avustuksen vuosille 2022─2023 pelitaiteen luentojen, taiteilijoille suunnattujen työpajojen ja julkisten pelitaiteen teosten toteuttamiseksi. Marraskuussa Kouvolassa järjestetään 3.─6.11. Lux Like Kouvola – pelattavan valotaiteen festivaali sekä pelien vapaakaupunkitapahtuma. Käynnissä on myös Kouvola-aiheinen, nuorille suunnattu pelinsuunnittelukilpailu.

Lisätietoja

Jaakko Kemppainen, pelitaiteen läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus, jaakko.kemppainen(at)taike.fi, puh. 0295 330 977

Mari Lehtosalo, intendentti, Poikilo-museot, mari.lehtosalo(at)kouvola.fi, puh. 020 615 4050

Annika Salmi, projektipäällikkö, Capital of Game Art, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, annika.salmi(at)xamk.fi puh. 050 401 5654

www.capitalofgameart.fi
www.poikilo.fi

Valokuvan aika

Mika Honkalinna, Kouvolan Kameraseura, Suomen Kameraseurojen Liitto

Kouvolan taidemuseo Poikilossa vietetään koko kesä valokuvan juhlaa. Kouvolan Kameraseuran täyttää 70 vuotta ja juhlistaa olemassaoloaan monipuolisella näyttelyllä. Seuran jäsen luontokuvaaja ja kirjailija Mika Honkalinna on tuonut esille valokuvia uusimmista projekteistaan Suomaa ja Puuteema. Suomen Kameraseurojen Liiton vuosinäyttely toimii myös juhlanäyttelynä, sillä liitto perustettiin 90 vuotta sitten.  Valokuvan aika -näyttely on avoinna 22.5.–28.8.2022. Kouvolan Kameraseuran Weteraanien näyttely Kuvia Kekkosen ajalta on nähtävänä Kouta-galleriassa 22.5.–12.6.2022.

Kouvolan Kameraseura on toiminut aktiivisesti perustamisestaan vuodesta 1952 lähtien. Seuran tarkoituksena on läpi vuosikymmenten ollut valokuvaharrastuksen edistäminen ja sen taiteellisen tason nostaminen. Kouvolan Kameraseuran näyttelyosuudessa on esillä 47 valokuvaa 22 kuvaajalta. Kuvien aiheina ovat muun muassa ihmiset, maisemat ja luonto sekä arkkitehtuuri. Suuri osa näyttelyssä olevista kuvista on viimeisen viiden vuoden ajalta. Kouvolan Kameraseuran osuuden on kuratoinut Poikilo-museoiden intendentti Mari Lehtosalo.

Kouvolan Kameraseuran Weteraanien näyttely Kuvia Kekkosen ajalta laajentaa juhlanäyttelyn Kouta-galleriaan, jossa on kolmen viikon ajan nähtävänä kooste nostalgisia kuvia seuran veteraanikuvaajilta. Mustavalkoiset vedokset vievät aikamatkalle niille vuosikymmenille, jolloin maan presidentin nimenä toistui Urho Kekkonen. Silloin valokuvaus oli vielä analogista filmikuvausta, ja kuvat syntyivät pimiössä vedoksina paperille.

Anjalassa syntynyt, mutta nykyään Limingassa asuva, Mika Honkalinna kertoo kuvillaan tarinoita ja sanoittaa ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Honkalinnan kuvat syntyvät pohjoisten havumetsien ja soiden keskellä. Näyttelyssä olevista teemoista Suomaa kuvaa maamme alkuperäisintä ja koskemattominta luontoa Suomen suursoilla. Soiden rikas, monimuotoinen luonto ja kauneus näyttäytyvät valokuvissa ilmasta nähtynä lähes abstrakteina sommitelmina. Suokuvat on tulostettu turvelevyille. Puuteema esittelee puolestaan kotimaisten puulajien pintoja ja niiden kiehtovaa estetiikkaa. Puiden pintarakenteiden lähikuvat pysäyttävät muotojen ja rakenteiden rikkaudellaan.

Suomen Kameraseurojen Liitto toimii valokuvauksen harrastajien valtakunnallisena keskusliittona. Se perustettiin vuonna 1932 edistämään valokuvaharrastusta. Liitto toimii aktiivisesti järjestämällä koulutustilaisuuksia, seminaareja ja näyttelyitä. Taidemuseo Poikilossa esillä olevaan vuosinäyttelyyn valittiin yhteensä 286 valokuvaa, joista vedoksia on 48 ja Kino Poikilossa esitettäviä digikuvia 238 kappaletta.

Valintaraadin muodostivat Suomen Kameraseurojen Liiton puheenjohtaja Jukka Kosonen, valokuvaaja Heikki Tuuli ja Poikilo-museoiden intendentti Mari Lehtosalo.   

Lisätiedot

Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi

Jaana Ahola, puheenjohtaja Kouvolan Kameraseura, puh. 040 515 8045, jaana.ahola15@gmail.com

Mika Honkalinna, luontokuvaaja ja kirjailija, puh. 040 715 6664, mika.honkalinna@gmail.com

Poikilo-museoiden valokuva- ja esinekokoelmia nyt nähtävissä Finnassa!

Tänä vuonna tulee 100 vuotta Kouvolan maalaiskunnan perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Poikilo-museot on avannut kokoelmiaan nähtäväksi maksuttomassa Finna-verkkopalvelussa. Poikilo-museoiden omasta Finna-näkymästä www.poikilo.finna.fi  voi yhdellä haulla etsiä valokuvien ja esineiden lisäksi myös jo aiemmin Finnassa julkaistuja Kouvolan taidemuseon aineistoja.

Nyt julkaistussa valokuva-aineistossa on yhteensä noin 1000 kuvaa Kouvolasta, Kuusankoskelta ja Valkealasta. Kuvat ovat kolmen eri valokuvaajan ottamia.

Kouvolalainen valokuvaaja Eero Suikki tallensi ansiokkaasti erityisesti Kouvolan keskustan näkymiä 1960- ja 1970-luvulla. Tuona aikana Kouvolan keskustan kuva muuttui merkittävästi.  Vanhoja puurakennuksia purettiin ja nykyinen betoninen ilme alkoi hahmottua.

Kuusankoskelainen valokuvaaja Aarne Aarnio puolestaan otti kuvia erityisesti Voikkaasta ja sen tehdasympäristöstä 1920- ja 1930-luvuilla.

Valkealainen valokuvaaja Oskari Wuorenrinne tallensi etenkin 1900- ja 1910-luvuilla Valkealan kirkonkylää ja sen ihmisiä sadoille lasinegatiiveille, joista vain osa on säilynyt nykypäiviin. Museon kokoelmissa olevat kuvat osoittavat, että Wuorenrinne oli maaseututaajaman oloissa poikkeuksellisen ammattitaitoinen ja esteettistä silmää omannut pioneerivalokuvaaja.

”Kuvien avulla pääsee aikamatkalle menneeseen ja näkee, miten kaupunkikuva on muuttunut aikojen saatossa. On hienoa, että vihdoin pääsemme vastaamaan asiakkaiden toiveisiin julkaista kuvia vapaasti verkossa nähtäville”, iloitsee amanuenssi Olli Rojo.

Esinekokoelmasta julkaistaan yli 400 esineen otos, jossa suurin osa on urheiluun liittyvää esineistöä. Urheiluhistoriaan liittyvää esineistöä talletettiin kokoelmiin vuonna 2015 urheiluhistorianäyttelyn valmistelun yhteydessä. Finnassa on nyt nähtävillä muun muassa Myllykosken Pallo -47:n ja Kouvolan Pallonlyöjien palkintoja ja peliasuja.

”Yhteisen kulttuuriperinnön tuominen näkyväksi on todella tärkeää. Esineet ovat suojassa pakattuina säilytykseen, joten niitä ihaillaan vain erityistilanteissa, esimerkiksi näyttelyissä. Finnan avulla kuka tahansa pääsee näkemään, miten monipuolisia ja erityyppisiä esineitä museoiden kokoelmiin on tallennettu”, toteaa amanuenssi Minna Isopahkala.

Poikilo-museoiden Finna-näkymässä olevat kuvat ja kuvien yhteydessä olevat tiedot ovat vapaasti käytettävissä. Kuvat on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä (CC BY 4.0) Ne ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä, mutta käytön yhteydessä on aina mainittava julkaisija eli Poikilo-museot sekä kuvaajan nimi, jos se on tiedossa. Painolaatuisen kuvan voi tilata Poikilo-museoiden kuva-arkistosta.

Lisää aineistoja museon kokoelmista on nähtävissä Finnassa jo keväällä. Silloin julkaistaan mm. lisää Eero Suikin ottamia kuvia 1960- ja 1970-luvuilta. Kaupunginmuseo Poikilossa nähtävillä olevan Koko Kouvolan Teatteri -näyttelyn kunniaksi joukossa on paljon Kouvolan Teatteriin liittyviä kuvia.

Poikilo-museoiden kokoelmissa on 2500 taideteosta, 35 000 esinettä ja noin 130 000 valokuvaa ja negatiivia. Vuoden 2021 aikana otettiin käyttöön uusi tietokantajärjestelmä, joka mahdollisti myös aineistojen julkaisemisen Finnassa. Poikilo-museot sai hankkeeseen 30 000 euron avustuksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Finna on koti Suomen kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Finna.fi kokoaa satojen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aarteet yhteen osoitteeseen, jossa niiden äärelle pääsee helposti ja nopeasti. Lisäksi Finna kehittää yhdessä asiakasorganisaatioidensa kanssa ilmaista alustaa, jolla eri toimijat voivat luoda oman sähköisen hakupalvelun tai esimerkiksi verkkokirjaston.

Lisätietoja: amanuenssi Olli Rojo, Poikilo-museot, puh. 020 615 4653 olli.rojo(at)kouvola.fi

Vuoden 2021 kulttuurikouvolalaiset on valittu

Kouvolan kulttuurilaitoksista koostuva TUNNE-ryhmä on valinnut vuoden 2021 kulttuurikouvolalaisiksi musiikkiluokkien opettajat Mirja Lintulan, Riikka Pelkosen, Jaana Petsalo-Okan ja Mirka Suurnäkin Kaunisnurmen koulusta sekä Heini Ahtiaisen ja Johanna Kuisma-Taskisen Kouvolan yhteiskoulusta.

Ryhmä perustelee valintaansa seuraavasti:

”Kouvolan 50 vuotta täyttäneellä musiikkiluokkatoiminnalla on komea historia ja perinteet. Nykyiset Kouvolan keskusta-alueen musiikkiluokkien opettajat jatkavat perinteikästä toimintaa innostavasti. TUNNE-ryhmänä arvostamme erityisesti opettajakuusikon yhteistyötä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa sekä heidän tarmoaan tuoda oppilaat kulttuurin pariin myös koulujensa seinien ulkopuolelle. Hiljattain alkanut musiikin esiakatemiatoiminta on hyvä esimerkki musiikkiluokkien opettajien halusta löytää uusia yhteistyömuotoja lasten ja nuorten kulttuuriharrastusten tukemiseksi.”

Taustatietoja

TUNNE on kouvolalainen kulttuuriryhmä, joka valitsee vuoden kulttuurikouvolalaisen, järjestää kulttuuri- ja taidesisältöisiä klubeja sekä vastaa ysiluokkalaisten ilmaisesta K9-kortista. Ryhmään kuuluvat Kouvolan Teatteri, Kymi Sinfonietta, Pohjois-Kymen musiikkiopisto, Kouvolan kulttuuritalot, Poikilo-museot, Kouvolan kirjasto, Kouvolan kaupungin kulttuuripalvelut sekä Kouvolan kansalaisopisto.

Kulttuurikouvolalainen on valittu vuodesta 2007 lähtien. Tunnustuksen on voinut saada aktiivinen ja monipuolinen kulttuurin harrastaja tai kulttuurille omistautunut yleisön edustaja. Valituksi on voinut tulla myös alueella merkittävä kulttuurivaikuttaja, yhteisö tai voimakkaasti esiin tullut positiivinen kulttuuriteko. Aiemmin palkittuja ovat muun muassa Kaarina Härmälä, Ella Jäppinen, Ville Viinikainen, Tytti Vänskä, Ritva Sorvali, Riikka-Liisa Kuoppa, Kouvolan yhteiskoulun lukion High School Musical -työryhmä, Jättömaa ry, Kymi Brass, Kouvolan Sanomien kulttuuritoimitus, Karina Koskinen ja Kini Laine.

Lisätiedot

Tiina Luhtaniemi, johtaja, Kouvolan Teatteri p. 040 213 8503 tiina.luhtaniemi@kouvolanteatteri.fi
Anu Kasnio, museonjohtaja, Poikilo-museot p. 020 615 8317 anu.kasnio@kouvola.fi

Metsä – Kaakko22/23 -näyttely taidemuseo Poikilo

Mitä metsä sinulle merkitsee? Mikä on suhteesi metsään? Muun muassa näihin kysymyksiin ovat vastanneet Metsä – Kaakko22/23 -näyttelyn taiteilijat teoksillaan. He ovat katsoneet metsää laajasti ja monista eri näkökulmista käsin. Metsää on kuvattu maisemana, ekologisena systeeminä, mikroskooppisina yksityiskohtina, mutta myös suojeltavana ja puolustettavana kohteena. Suhde metsään näyttäytyy henkilökohtaisena ja tärkeänä, mutta sillä on myös laajempia yhteiskunnallisia ja globaaleja merkityksiä. Metsä – Kaakko22/23 -näyttely on avoinna 3.2.–24.4.2022.

Metsästä on tullut erityisen ajankohtainen koronaepidemian kestäessä, kun suomalaiset ovat käyttäneet runsaasti aikaa metsissä samoiluun, sieltä lohtuakin etsien. Metsä on ajankohtainen juuri nyt myös siitä syystä, että EU:ssa ja kansallisesti ollaan laatimassa erilaisia linjauksia ja päätöksiä, joiden avulla pyritään lisäämään muun muassa luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelua. Teema on ajankohtainen lisäksi paikallisesti. Kymenlaaksossa vietetään tänä vuonna metsäteollisuuden 150-vuotisjuhlaa. Juhlavuosi näkyy alueen kaupunkien, museoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden, oppilaitosten ja metsäteollisuuteen liittyvien yritysten tapahtumissa koko vuoden ajan. Kouvolan taidemuseo Poikilon Metsä – Kaakko22/23 -näyttely avaa tapahtumavuoden.

Näyttely on järjestetty yhteistyössä Kaakon taiteen ja Lappeenrannan taidemuseon kanssa. Teoksia siihen haettiin Kaakon taiteen jäsenjäsenjärjestöihin kuuluvilta taiteilijoilta avoimen haun kautta. Näyttelyn jyryttivät kuraattori Toni Ledentsa, Kouvolan taidemuseon intendentti Mari Lehtosalo, Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Mikko Pirinen ja Kuopion taidemuseon johtaja Anna Vilkuna. Lappeenrannan taidemuseossa Metsä – Kaakko22/23 -näyttely järjestetään syksyllä 2023 erilaisena näyttelykokonaisuutena.

Näyttelyssä mukana olevat 35 taiteilijaa:

Melitina Balabin, Mikko Haiko, Teemu Heikkinen, Olavi Heino, Sirpa Hannele Heinonen, Janette Holmström, Elsa Hulkkonen, Kaisu Häkkänen, Tuulia Iso-Tryykäri, Heta Kananen, Leena Karjalainen, Virpi Kemppainen, Arto Kettunen, Sirja Knaapi, Emma Lappalainen, Mari Leinonen, Jouko Lempinen, Mari Liimatainen, Sanna Majander, Veera Metso, Inka Nordlund, Maria Nuutinen, Jussi Nykänen, Hanna Peräkylä, Emma Peura, Eeva-Liisa Puhakka, Tiina Rajakallio, Irina Raski, Manja Riihelä ja Mikko Sakala, Minna Rissanen, Udi Salmiaitta, Ulla Sinkkonen, Irmeli Tarmo, Piipa Toivonen

Näyttelyyn liittyviä yleisötapahtumia järjestetään myöhemmin kevään aikana koronatilanteen salliessa. Niistä ilmoitetaan myöhemmin Poikilo-museoiden nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavilla.

Lisätiedot

Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi

Koko Kouvolan teatteri
Tarinoita parrasvalojen takaa

Kouvolan kaupunginmuseo Poikilossa avautuu uusi näyttely Koko Kouvolan Teatteri. Näyttely kertoo teatterityön ammattilaisista ja tutustuttaa kävijät näytelmäesityksen tekemiseen. Näyttely on tehty yhteistyössä Kouvolan Teatterin kanssa ja on osa teatterin 60-vuotisjuhlaa.

Koko Kouvolan Teatteri -näyttely avautuu kaupunginmuseo Poikilossa keskiviikkona 24.11.2021. Näyttely esittelee Kouvolan Teatterin historiaa ja teatterin tekijöitä vuosien varrelta nykypäivään asti. Näyttely nostaa erityisesti esiin teatterissa työskentelevien ammattilaisten kirjon ja teatterityön monipuolisuuden. Museossa kävijät pääsevät kurkistamaan kulissien takaiseen maailman, johon teatterikatsojat eivät tavallisesti pääse.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Kouvolan Teatterin kanssa. Teatteri täytti 60 vuotta viime vuonna, ja näyttely juhlistaa niin teatterin menneitä vuosia kuin teatterin nykyhetkeä. Teatterin tarina avautuu monipuolisten valokuvien ja kiinnostavien esineiden kautta.

“Minusta hienointa on ollut, miten teatterilaiset lähtivät innolla mukaan näyttelyn tekemiseen ja museolaiset saivat tutustua teatterityöhön ihan uudella tavalla. Teatterinäyttely aiheena mahdollistaa myös hieman erilaiset näyttelyratkaisut ja innosti kokeilemaan uutta,” iloitsee näyttelystä vastaava amanuenssi Minna Isopahkala. ”Esimerkiksi näyttelytekstit kirjoitettiin näytelmämuotoon, ja niiden pohjana on käytetty teatterilaisten haastatteluja ja kuvauksia työstään.”  

Näyttely on suunnattu koko perheelle. Kävijä voivat ihailla teatteripukuja ja kekseliäitä tarpeiston esineitä sekä joitakin suurempia lavastusesineitä. TAVATON median kanssa kuvattujen videoiden kautta pääsee kurkistamaan ihan oikeasti Kouvolan Teatterin kulisseihin ja näkemään miten ammattilaiset luovat teatterin taikaa. Leikkimieliset näyttelyvieraat voivat itse esiintyä tai kokeilla lavastuksen luomista ja sen valaisemista. Lapset saavat päästää luovuutensa valloilleen heitä varten varatussa leikkitilassa.

Lisätietoja

Amanuenssi Minna Isopahkala 
puh. 020 615 8332, minna.isopahkala@kouvola.fi

Koko Kouvolan Teatteri 24.11.2021-8.10.2023, kaupunginmuseo Poikilossa
avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17

Asia-Europe 5
Kansainvälinen tekstiilitaiteen näyttely 30.9.2021-9.1.2022

Kouvolan taidemuseo Poikilossa avautuu 30.9. kansainvälinen tekstiilitaiteen näyttely Asia-Europe 5. Näyttely esittelee 37 aasialaisen ja eurooppalaisen nykytaiteilijan materiaalipohjaisia teoksia. Teoksissa on käytetty niin arkisia esineitä, luonnon orgaanisia osia kuin uudempia 3D-piirtämiseen pohjautuvia tekniikoita. Katsojille näyttely antaa mahdollisuuden yllättyä ja kokea oivaltamisen iloa. Se antaa uudenlaisen näkökulman jokapäiväisen materiaalisen maailman sisältämiin mahdollisuuksiin. Näyttely on nähtävissä 9.1.2022 saakka.

Asia-Europe -näyttelykonsepti sai alkunsa vuonna 2009, kun Erny Piret sai idean aasialaisen ja eurooppalaisen modernin tekstiilitaiteen asettamisesta keskinäiseen vuoropuheluun. Näyttelyt ovat aikaisemmin kiertäneet Liettuassa, Saksassa, Ranskassa, Puolassa, Tanskassa ja Belgiassa. Kouvolan taidemuseo Poikilo on ensimmäisenä suomalaisena museona osana Asia-Europe näyttelykiertuetta.

Näyttelykonseptin lähtökohta on tekstiilitaiteessa, mutta Asia-Europe 5 -näyttelyn kohdalla käsitettä voi laajentaa ja puhua materiaalipohjaisesta taiteesta. Omissa puheenvuoroissaan taiteilijat korostavat herkkyyttä ymmärtää eri materiaalien ominaisia luonteenpiirteitä. Monet kokevat tärkeäksi myös kierrätysmateriaalin tai muuten arvottomaksi ajatellun materiaalin käyttämisen taiteessaan. Silloin materiaalin muodon ja sen merkityksen muuttuminen saavat oman erityisen merkityksensä. Materiaali jatkaa olemassa oloaan tietynlaisen uudelleen syntymisen kautta taiteena.

Materiaalin ohella tärkeäksi nousee työskentelyprosessi. Käytetyt tekniikat ovat usein yksinkertaisia: kudontaa, ompelua, kirjontaa, punomista, solmimista, leikkaamista, liimaamista. Keskeistä on toisto, rytmi ja käytetty aika. Keskittyminen materiaalin, tekniikan ja syntyvän taideteoksen luomaan omaan maailmaan johdattaa usein filosofisiin pohdintoihin esimerkiksi materiaalisuuden ja henkisyyden yhtymäkohdista, materiaalittomuudesta, arvoista ja luonnosta. Taiteilijoiden ymmärrys perinteisistä tekstiilitaiteessa ja taideteollisuudessa käytetyistä tekniikoista on vahva, mutta näyttely osoittaa, että heillä on myös kyky kehittää uutta ja omaperäistä sekä visuaalisesti että teknisesti.

Suurin osa näyttelyn taiteilijoista nimeää tärkeimmäksi luovuuden lähteekseen luonnon. Se voi toimia innoittajana monella eri tasolla. Teoksissa on käytetty luonnon materiaaleja tai orgaanisia osia, kuten purjon juuria, lyhtykoison kukintoja tai omenapuun kukkavarsia. Luonnon vaikutus voi olla myös abstraktimpi, jolloin se näkyy hädin tuskin erottuvina vaikutelmina ja mielleyhtyminä kuten muistona trooppisen valtameren läpikuultavasta kirkkaudesta tai yötaivaalla valtavana hohtavasta kuusta.

Asia-Europe 5 -näyttelyn ovat kuratoineet Marika Szaraz ja Raija Jokinen. Vuoden 2022 alussa Asia-Europe 5 -näyttely jatkaa Belgiaan TAMAT museoon ja sieltä edelleen Tanskan Dronninglundin taidekeskukseen ja Saksan tekstiilimuseoon Krefeldiin.

Näyttelyssä mukana olevat taiteilijat:
Edit Balogh (Unkari), Klara Berge (Ruotsi), Ulrika Berge (Ruotsi), Kyoung Ae Cho (Etelä-Korea/Yhdysvallat), Włodzimierz Cygan (Puola), Verena Friedrich (Saksa), Diana Harrison (Iso-Britannia), Toko Hayashi (Japani), Chiho Ikeda (Japani), Chikako Imaizumi (Japani), Severija Inčirauskaitė-Kriaunevičienė (Liettua), Kakuko Ishii (Japani), Mitsue Ito (Japani), Yasuko Iyanaga (Japani), Raija Jokinen (Suomi), Hyom Kang (Etelä-Korea), Chung-Im Kim (Etelä-Korea/Kanada), Ieva Krūmiņa (Latvia), Mi-Kyoung Lee (Etelä-Korea/Yhdysvallat), Beili Liu (Kiina/Yhdysvallat), Jiyoung Moon (Etelä-Korea), Sui Park (Etelä-Korea/Yhdysvallat), Sandrine Pincemaille (Ranska), Helle Rude Trolle (Tanska), Kenji Sato (Japani), Magdalena Soboń (Puola), Amparo de la Sota (Espanja), Marika Szaraz & Richard Flament (Belgia), Dani Tambour (Belgia), Takaaki Tanaka (Japani), Sandrine Thiébaud-Mathieu (Ranska), Helene Tschacher (Saksa), Takumi Ushio (Japani), Makiko Wakisaka (Japani), Leyun Wang (Kiina/Ruotsi), Monika Žaltauskaitė Grašienė (Liettua)

Näyttelyyn liittyviä yleisötapahtumia järjestetään myöhemmin syksyn ja alkuvuoden aikana. Niistä ilmoitetaan myöhemmin Poikilo-museoiden nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavilla.

Lisätiedot

Mari Lehtosalo, intendentti, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi
Raija Jokinen, näyttelyn kuraattori ja taiteilija, puh. 050 5401322, raijoki@saunalahti.fi

Kaakkoissuomalaisen taiteen laajat näyttelyt Kouvolan taidemuseo Poikiloon ja Lappeenrannan taidemuseoon. KAAKKO22/23 – Metsä -näyttelyt esittelevät laajasti kaakkoissuomalaista visuaalista taidetta metsä-teeman kautta.

Metsien vihreä kulta on luonut Kaakkois-Suomen alueelle elinvoimaa ja hyvinvointia. Kymenlaaksossa vietetään vuonna 2022 metsäteollisuuden 150-vuotisjuhlaa. Juhlavuosi näkyy laajasti alueen kaupunkien, metsäteollisuusyritysten, oppilaitosten, museoiden sekä muiden kulttuuritoimijoiden tapahtumissa koko vuoden ajan. Kouvolan taidemuseo Poikilo, Lappeenrannan taidemuseo sekä Kaakon taide osallistuvat juhlintaan järjestämällä metsäaiheiset näyttelyt Kouvolassa keväällä 2022 ja Lappeenrannassa syksyllä 2023.

Teollisuuden rakennemuutos ja globalisaatio ovat muuttaneet suhdetta metsien teolliseen käyttöön. Ilmastonmuutos, metsien monimuotoisuuden säilyminen ja uhanalaisten metsälajien suojelu ovat nousseet tärkeiksi aiheiksi metsäteollisuuden tarpeiden ja sen tuottavuuden rinnalle. Metsäteollisuus on läsnä arjessamme, vähintään silloin kun luemme kirjaa, avaamme mehutölkin tai käymme vessassa.

Metsän voi nähdä erilaisista ajallisista perspektiiveistä. Miltä näyttää sen menneisyys, nykyisyys tai tulevaisuus? Metsää voi lähestyä maisemana, valtavana ekologisena systeeminä tai mikroskooppisista yksityiskohdista käsin.

Suomalainen muinaisusko eli metsässä. Pyhiä paikkoja löytyi lehdoista, puista, lähteistä. Metsän tärkeydestä kertovat siihen liittyvät lukuisat sanonnat. Monelle metsä on rauhoittumisen paikka. Stressitaso ja verenpaine laskevat, kun ilma on puhdasta ja katse lepää maisemassa. Se voi olla myös ilon ja lohdun paikka, jopa turva. Silti metsä voi olla myös vieras, pimeä, pelottava, synkkä ja läpitunkematon. Metsään voi eksyä.

Kouvolan taidemuseo Poikilo, Lappeenrannan taidemuseo ja Kaakon taide kutsuvat kaakkoissuomalaisia ammattitaiteilijoita osallistumaan KAAKKO22/23 – Metsä -näyttelyihin. Niihin voivat hakea Kaakon taiteen jäsenjärjestöjen jäsenet. Taiteilijoiden toivotaan lähestyvän aihetta monipuolisesti, omista lähtökohdistaan käsin sekä erilaisia materiaaleja ja tekniikoita käyttäen.

Haku Kouvolan taidemuseo Poikilon näyttelyyn järjestetään elokuussa 2021. Lappeenrannan taidemuseon näyttelyhaku on myöhemmin. Näyttelyt kuratoidaan hakemusten perusteella. Kuraattoriryhmään kuuluvat kuraattori Toni Ledentsa, Kaakon taiteen taidejohtaja Anna Vilkuna, Kouvolan taidemuseon intendentti Mari Lehtosalo ja Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Mikko Pirinen.

Lisätiedot

Anna Vilkuna, taidejohtaja, Kaakon taide, puh. 045 144 7755, anna@kaakontaide.fi

Mari Lehtosalo, intendentti, Kouvolan taidemuseo Poikilo, puh. 020 615 4050, mari.lehtosalo@kouvola.fi

Mikko Pirinen, amanuenssi, Lappeenrannan taidemuseo, puh. 040 522 6280, mikko.pirinen@lappeenranta.fi

Tule museoon Kouvola-kaverin kanssa

Haluaisitko vierailla museossa, mutta yksin lähteminen ei houkuttele? Pyydä mukaasi Kouvola-kaveri. Sisäänpääsy Poikilo-museoihin on sinulle ilmaista, kun tulet koulutetun Kouvola-kaverin kanssa.